Kotihoito vai hoivakoti? Milloin hoivakoti voi olla oikea ratkaisu?
Ikääntyneen läheisen avuntarpeen lisääntyessä eteen voi tulla vaikea kysymys: kotihoito vai hoivakoti? Milloin kotona asumista voidaan vielä turvallisesti tukea kotihoidon ja muiden palvelujen avulla, ja milloin hoivakoti tai ympärivuorokautinen palveluasuminen voisi vastata paremmin ikääntyneen tarpeisiin?
Yhtä kaikille sopivaa vastausta tähän ei valitettavasti ole. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa ikääntyneen toimintakyky, terveydentila, muisti, turvallisuus, avuntarpeen määrä ja se, kuinka hyvin tarvittavaa hoivaa pystytään järjestämään kotiin.
Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin hoivakotiin siirtyminen voi tulla ajankohtaiseksi, millaisissa tilanteissa kotihoito voi edelleen olla toimiva ratkaisu ja mitä asioita ikääntyneen ja hänen läheistensä kannattaa arvioida päätöstä pohtiessaan.
Milloin kotihoito voi olla riittävä ratkaisu?
Monelle ikääntyneelle oma koti on mieluisin paikka asua mahdollisimman pitkään. Toimintakyvyn heikkeneminen ei myöskään automaattisesti tarkoita, että olisi aika muuttaa hoivakotiin. Kotihoidon ja muiden kotiin järjestettävien palvelujen avulla kotona asuminen voi jatkua silloin, kun arki on tuettunakin turvallista ja henkilön tarvitsema apu pystytään järjestämään hänen tarpeitaan vastaavasti.
Kotihoidon tarve voi liittyä esimerkiksi päivittäisiin toimintoihin, lääkehoitoon, hygieniaan, ruokailuun tai muihin arjen tilanteisiin. Kokonaisuutta voidaan täydentää myös muilla ikääntyneen tarvitsemilla palveluilla ja läheisten antamalla avulla. Ratkaisevaa ei ole pelkästään se, kuinka monta kotihoidon käyntiä päivään voidaan järjestää. Olennaista on arvioida, pärjääkö henkilö turvallisesti myös niiden hetkien aikana, jolloin ketään ei ole paikalla.
Milloin hoivakoti voi tulla ajankohtaiseksi ikääntyneelle?
Moni läheinen pohtii, milloin vanhus tarvitsee hoivakodin tai, että mistä tietää, ettei kotihoito enää riitä? Kun kotihoito ei enää riitä turvaamaan ikääntyneen arkea, on syytä arvioida, pystyttäisiinkö hänen tarvitsemansa hoiva järjestämään paremmin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Hoivakoti voi tulla ajankohtaiseksi, kun henkilön avun, hoivan ja valvonnan tarve on niin jatkuvaa, ettei turvallista arkea pystytä enää tarkoituksenmukaisesti järjestämään kotiin. Yksittäinen ongelma ei vielä ratkaise sitä, milloin hoivakotiin pitäisi siirtyä. Tilannetta pitää tarkastella kokonaisuutena.
Muutosta voivat ennakoida esimerkiksi tilanteet, joissa:
- päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on vaikeutunut merkittävästi
- apua tarvitaan toistuvasti myös iltaisin tai öisin
- kotona liikkumiseen tai yksin olemiseen liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä
- lääkkeiden ottaminen, syöminen tai henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen ei onnistu riittävästi
- muistisairaus vaikeuttaa turvallista kotona asumista
- henkilö eksyy tai poistuu kodista eikä osaa palata
- kaatumiset tai muut vaaratilanteet ovat lisääntyneet
- kotiin järjestettävistä palveluista huolimatta henkilön tarpeisiin ei pystytä vastaamaan riittävästi.
Kotihoito vai hoivakoti muistisairaalle?
Muistisairaus ei itsessään tarkoita, että henkilön pitäisi muuttaa hoivakotiin. Monet muistisairaat voivat asua pitkään omassa kodissaan oikeanlaisen tuen avulla. Sairauden edetessä tilanne voi kuitenkin muuttua. Fyysinen toimintakyky saattaa esimerkiksi olla vielä hyvä, vaikka henkilö ei enää hahmota ympäristöään, muista syödä tai ottaa lääkkeitään tai ymmärrä omaan turvallisuuteensa liittyviä riskejä.
Jos muistisairauden eteneminen johtaa jatkuvaan valvonnan, ohjauksen tai ympärivuorokautisen avun tarpeeseen, muistisairaan hoivakoti tai muu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö voi tarjota turvallisemman asumisympäristön kuin kotiin järjestettävät yksittäiset käynnit.
Mistä tietää, ettei kotona asuminen ole enää turvallista?
Raja ei aina ole selvä. Jos herää huoli siitä, että vanhus ei pärjää kotona yksin tai kotihoidon tukemana, tilannetta kannattaa tarkastella konkreettisten arjen tilanteiden kautta. Kotona asumisen vaikeutuminen tapahtuu usein vähitellen, jolloin läheisetkin voivat tottua tilanteeseen. Siksi kannattaa tarkastella konkreettisesti arkea eikä pelkästään kysyä, haluaako tai pystyykö läheinen edelleen asumaan kotona.
Hyödyllisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi:
Mitä tapahtuu kotihoidon käyntien välillä ja öisin?
Unohtuvatko ateriat tai lääkkeet toistuvasti?
Esimerkiksi kaatumisia, eksymisiä, lieden päälle unohtumista.
Erityisesti muistisairaus voi vaikuttaa kykyyn arvioida omaa toimintakykyä ja turvallisuutta.
Jos palveluja lisätään jatkuvasti, mutta arjessa on edelleen merkittäviä katveita, kannattaa arvioida, onko nykyinen asumismuoto enää tarkoituksenmukainen.
Myös läheisten jaksaminen on osa kokonaisuutta
Ikääntyneen kotona asuminen voi käytännössä perustua kotihoidon lisäksi huomattavaan määrään omaisten ja läheisten antamaa apua. Läheiset voivat huolehtia kauppa-asioista, laskujen maksamisista, lääkkeistä, ruuasta, kodista, yhteydenpidosta ja muista erilaisista käytännön asioista sekä olla jatkuvasti valmiudessa ongelmatilanteiden varalta. Siksi myös läheisten mahdollisuudet osallistua hoivaan on syytä ottaa huomioon.
Tilanne ei ole kestävällä pohjalla, jos kotona asuminen onnistuu vain siksi, että läheinen joutuu jatkuvasti paikkaamaan niitä hetkiä, jolloin muuta apua ei ole saatavilla. Omaisen kuormittuminen ei yksin ratkaise asumismuotoa, mutta se voi olla tärkeä merkki siitä, että koko palvelukokonaisuutta on aika arvioida uudelleen.
Millainen hoivakoti on vaihtoehto kotona asumiselle?
Kun ympärivuorokautisen avun tarve kasvaa, vaihtoehtona voi olla ympärivuorokautinen palveluasuminen. Hoivakodissa henkilö asuu omassa huoneessaan tai huoneistossaan, mutta henkilökuntaa ja apua on saatavilla ympäri vuorokauden. Hoivakoti ei siis tarkoita pelkästään sitä, että ikääntynyt muuttaa pois omasta kodistaan. Tarkoituksena on tarjota uusi koti tilanteessa, jossa henkilön tarvitsemaa hoivaa ja turvallisuutta ei pystytä enää riittävästi järjestämään entiseen kotiin.
Hoivakumppaneiden hoivakodeissa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen kuuluvat hoivan ja huolenpidon lisäksi esimerkiksi päivittäiset ateriat, perussairaanhoito sekä asukkaiden toimintakykyä ja hyvinvointia tukeva arki.
Kuka arvioi, onko hoivakoti oikea ratkaisu?
Jos ikääntyneen kotona pärjääminen huolestuttaa, tilanteen selvittämistä ei tarvitse tehdä yksin. Oman hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin voi olla yhteydessä ja pyytää henkilön palvelutarpeen arviointia. Arvioinnissa tarkastellaan henkilön toimintakykyä, elämäntilannetta, nykyisiä palveluja ja avuntarvetta kokonaisuutena. Jos kotiin järjestettävät palvelut eivät enää vastaa henkilön tarpeisiin ja ympärivuorokautisen hoivan edellytykset täyttyvät, ympärivuorokautinen palveluasuminen voi tulla ajankohtaiseksi.
Jos haluat tietää tarkemmin, miten palvelutarpeen arviointi etenee ja miten hoivakotipaikkaa haetaan, lue Miten hoivakotiin pääsee? Näin hoivakotipaikkaa haetaan -artikkelimme.
Voiko hoivakotiin siirtymistä selvittää jo ennen päätöstä?
Kyllä. Vaihtoehtoihin voi tutustua ja hoivakoteihin olla yhteydessä jo silloin, kun tulevaa asumisratkaisua vasta pohditaan. Hoivakotiin tutustuminen voi auttaa hahmottamaan konkreettisesti, millaista ympärivuorokautinen palveluasuminen on ja miten se eroaa nykyisestä kotona asumisesta.
Hoivakumppaneihin voi olla yhteydessä, jos haluat keskustella läheisesi tilanteesta, tutustua hoivakoteihimme tai selvittää vapaita hoivapaikkoja. Hoivakumppaneiden yksityisiin hoivakoteihin on mahdollista tulla sekä hyvinvointialueen järjestämän palvelun kautta että itse maksavana asiakkaana.
Tutustu hoivakoteihimme
Hoivakumppaneiden hoivakodit tarjoavat kodikasta ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille ja muistisairaille. Jokaisessa kodissa painottuvat turvallinen arki, oma tila, yhteisöllisyys ja yksilöllinen hoiva.
Kotihoito vai hoivakoti? Ratkaisu tehdään yksilöllisesti
Päätöstä ei tehdä vain yhden tekijän perusteella. Olennaisinta on arvioida kokonaisuutta: saako ikääntynyt nykyisessä kodissaan tarvitsemansa avun, onko hänen arkensa turvallista ja pystytäänkö hänen tarpeisiinsa vastaamaan kaikkina vuorokaudenaikoina?
Kotihoidon ja hoivakodin välillä ratkaisevaa ei ole yksittäinen diagnoosi tai avuntarve, vaan kokonaisuus. Jos turvallinen kotona asuminen ei enää onnistu kotiin järjestettävien palvelujen avulla, on hyvä selvittää ympärivuorokautisen palveluasumisen vaihtoehtoja. Tilannetta kannattaa arvioida jo ennen vakavaa vaaratilannetta.
Usein kysyttyä kotihoidosta ja hoivakotiin siirtymisestä
Ota yhteyttä
Kysy lisää toiminnastamme:
Lauri Romppanen
Toimitusjohtaja
