Miten hoivakotiin pääsee? Näin hoivakotipaikkaa haetaan
Kun ikääntynyt läheinen ei enää pärjää turvallisesti kotona, mieleen nousee usein kysymys: miten hoivakotiin pääsee ja mistä hoivakotipaikan hakeminen aloitetaan? Prosessi voi tuntua vaikealta etenkin silloin, kun asia tulee eteen ensimmäistä kertaa ja samalla pitäisi selvittää palvelutarpeen arviointi, hyvinvointialueen käytäntöjä ja ympärivuorokautisen palveluasumisen kriteereitä.
Hoivakotipaikkaa haettaessa lähtökohtana on yleensä henkilön yksilöllinen avun ja hoivan tarve. Moni pohtii esimerkiksi, miten vanhus pääsee hoivakotiin, milloin ympärivuorokautinen palveluasuminen voi tulla ajankohtaiseksi, voiko hoivakotiin hakeutua itse tai onko mahdollista tulla hoivakotiin itse maksavana asiakkaana.
Tässä artikkelissa käymme vaihe vaiheelta läpi hoivakotipaikan hakemista: milloin hoivakotiin hakeminen kannattaa aloittaa, mistä prosessi käynnistyy, miten hyvinvointialue osallistuu prosessiin ja millaisia vaihtoehtoja on silloin, jos et vielä tiedä, mistä aloittaa.
Milloin hoivapaikkaa kannattaa alkaa hakea?
Hoivakotiin hakemista ja sopivan hoivakotipaikan löytämistä kannattaa alkaa selvittää silloin, kun kotona asuminen ei enää onnistu turvallisesti kotihoidon, omaisten tai muiden tukipalvelujen avulla. Taustalla voi olla esimerkiksi muistisairauden eteneminen, toimintakyvyn heikkeneminen, lisääntynyt avuntarve tai se, että apua tarvitaan myös iltaisin ja öisin.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa eikä tarvittavaa tukea voida järjestää kotihoidolla, omaishoidolla, perhehoidolla tai muulla tavalla henkilön edun mukaisesti. Hakemista ei tarvitse lykätä siihen asti, että kotona syntyy kriisitilanne. Jos läheisen pärjäämisestä on jatkuva huoli, on perusteltua olla yhteydessä oman hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin ja pyytää arviointia.
Mistä hoivakotipaikan hakeminen aloitetaan?
Kun pohdit, miten hoivakotiin pääsee, ensimmäinen vaihe on yleensä yhteydenotto oman hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin, asiakasohjaukseen tai sosiaalipalveluihin. Hyvinvointialue arvioi, millaisia palveluja henkilö tarvitsee ja voidaanko hänen tarvitsemansa hoiva järjestää vielä kotiin vai onko ympärivuorokautinen palveluasuminen tarkoituksenmukainen ratkaisu.Yhteyttä voi ottaa henkilö itse, hänen omaisensa tai läheisensä tai tarvittaessa laillinen edustaja. Yli 75-vuotiaan henkilön palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, ellei arviointi ole ilmeisen tarpeeton. Kiireellisen avun tarve on arvioitava välittömästi. Hyvinvointialueiden käytännöt ja yhteydenottokanavat voivat vaihdella, joten oman alueen ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa suoraan hyvinvointialueelta.
Hoivakotipaikan hakeminen vaiheittain:
- On herännyt huoli kotona pärjäämisestä ja avun tarpeesta.
- Ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi ikääntyneiden palveluihin.
- Hyvinvointialue tekee palvelutarpeen arvioinnin.
- Arvioinnin perusteella ratkaistaan, voidaanko apu järjestää kotiin vai tarvitaanko ympärivuorokautista palveluasumista.
- Jos ympärivuorokautinen palveluasuminen myönnetään, hyvinvointialue tekee päätöksen ja järjestää palvelun.
- Vaihtoehtoisesti hoivakotiin voi hakeutua itse maksavana asiakkaana suoraan palveluntuottajan kautta.
Tarvitsetko apua palvelutarpeen selvittämiseen?
Kun oma tai läheisen kotona pärjääminen alkaa huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä oman hyvinvointialueen ikääntyneiden neuvontaan. Sieltä saat apua tilanteen kartoittamiseen, sopivien palvelujen selvittämiseen ja tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin käynnistämiseen.
Voit myös olla suoraan yhteydessä Hoivakumppaneihin, jos haluat kysyä hoivakodeistamme, vapaista paikoista tai itse maksavana asiakkaana.
Miten palvelutarpeen arviointi tehdään?
Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään henkilön arjessa selviytymistä ja sitä, millaista apua hän tarvitsee. Arviointi ei perustu yhteen diagnoosiin tai yksittäiseen mittariin, vaan henkilön kokonaistilanteeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arvioinnin tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva asiakkaan tuen tarpeesta ja siitä, millä palveluilla siihen voidaan vastata. Tämän jälkeen hyvinvointialue tekee palvelua koskevan päätöksen.
Arvioinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi:
- liikkumista ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä
- muistia ja muuta kognitiivista toimintakykyä
- lääkityksen ja terveydentilan hallintaa
- ravitsemusta ja hygieniaa
- yöaikaista avuntarvetta
- turvallisuutta kotona
- käytössä olevia kotihoidon ja omaishoidon palveluja
- läheisten mahdollisuuksia osallistua hoivaan
- henkilön omia toiveita ja näkemyksiä.
Millä perusteella ympärivuorokautista palveluasumista myönnetään?
Ympärivuorokautisen palveluasumisen kriteerien ydin tulee sosiaalihuoltolaista: henkilön pitää tarvita jatkuvaa, vuorokaudenajasta riippumatonta hoitoa ja huolenpitoa, jota ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää kotiin tai muulla kevyemmällä palvelulla.
Hoivakotipaikan saamiseen vaikuttaa ennen kaikkea henkilön yksilöllinen palveluntarve ja että miten paljon henkilö tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa. Myös, että selviytyykö hän turvallisesti yksin, tarvitseeko säännöllisesti apua myös öisin. Tai, jos muistisairaus on edennyt niin pitkälle, ettei kotiin järjestettävä tuki enää turvaa arkea.
On tärkeää erottaa toisistaan laki ja hyvinvointialueiden omat tarkemmat myöntämiskriteerit. Laki määrittää ympärivuorokautisen palveluasumisen yleiset edellytykset, mutta hyvinvointialueet voivat käyttää palvelutarpeen arvioinnissa omia tarkempia arviointikäytäntöjään. Siksi yksittäisen henkilön oikeutta palveluun ei voi ratkaista pelkän yleisen tarkistuslistan perusteella.
Miten vanhus pääsee hoivakotiin hyvinvointialueen kautta?
Kun hyvinvointialue toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että henkilölle tarvitaan ympärivuorokautista palveluasumista, alue tekee asiasta päätöksen ja järjestää palvelun käytäntöjensä mukaisesti.
Palvelu voidaan tuottaa hyvinvointialueen omassa yksikössä tai hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityinen hoivakoti ei siis välttämättä tarkoita itse maksettavaa palvelua. Hoivakumppanit toimii palveluntuottajana hyvinvointialueille, joten Hoivakumppaneiden hoivakotiin voidaan tulla myös hyvinvointialueen järjestämän palvelun kautta.
Jos hyvinvointialue käyttää palveluseteliä ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämiseen, asiakkaalla on oikeus saada tieto palvelusetelin arvosta, palveluntuottajien hinnoista sekä mahdollisen omavastuuosuuden määräytymisestä. Asiakas voi myös kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin hyvinvointialueen tulee järjestää palvelu muulla tavalla.
Voiko hoivakotiin hakeutua itse?
Hoivakoteihin voi myös olla suoraan yhteydessä, vaikka hyvinvointialueen palvelutarpeen arviointia ei olisi vielä tehty. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun haluat tutustua vaihtoehtoihin, kysyä vapaista paikoista tai selvittää etukäteen, millaista ympärivuorokautinen palveluasuminen käytännössä on.
Jos tavoitteena on saada ympärivuorokautinen palveluasuminen hyvinvointialueen järjestämänä, tarvitaan kuitenkin hyvinvointialueen tekemä arviointi ja palvelupäätös. Suora yhteydenotto hoivakotiin ja hyvinvointialueen palveluprosessi eivät siis sulje toisiaan pois. Niitä voi edistää rinnakkain.
Voiko hoivakotiin tulla itse maksavana asiakkaana?
Kyllä. Hoivakumppaneiden hoivakoteihin on mahdollista tulla myös itse maksavana asiakkaana, jos yksikössä on sopiva paikka ja palvelukokonaisuus voidaan järjestää asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tällöin asiakas tekee sopimuksen suoraan palveluntuottajan kanssa eikä palvelu perustu hyvinvointialueen palvelupäätökseen. Käytännössä ennen muuttoa selvitetään henkilön hoivan tarve ja sovitaan palvelun sisällöstä, hinnasta ja muista käytännöistä.
Itse maksavana asiakkaana hakeutuminen voi olla vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun henkilö tai hänen läheisensä haluaa valita hoivakodin itse tai hoivapaikkaa tarvitaan nopeammin kuin hyvinvointialueen prosessin kautta on mahdollista saada. Jos palvelutarve myöhemmin muuttuu tai henkilö haluaa selvittää oikeutta hyvinvointialueen järjestämään palveluun, hyvinvointialueelta voi edelleen pyytää palvelutarpeen arviointia.
Usein kysyttyä hoivakotiin hakeutumisesta
Et tiedä mistä aloittaa?
Hoivakotipaikan hakeminen voi tuntua vaikealta, erityisesti jos läheisen vointi on heikentynyt nopeasti tai asia on perheelle uusi. Kaikkia termejä, palveluja ja hyvinvointialueen käytäntöjä ei tarvitse tuntea valmiiksi. Hoivakumppaneiden kanssa voi keskustella tilanteesta jo ennen varsinaista päätöstä. Voimme kertoa hoivakodeistamme, vapaista paikoista ja käytännön vaihtoehdoista sekä auttaa hahmottamaan, mitä seuraavaksi kannattaa selvittää.
Käytännössä voit aloittaa kahdesta paikasta:
- Ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi ikääntyneiden palveluihin ja pyydä arviointia.
- Ota yhteyttä Hoivakumppaneihin, jos haluat keskustella hoivakotipaikasta, itse maksavana asiakkaana tulemisesta tai siitä, millainen hoivakoti voisi vastata läheisesi tarpeisiin.
Ota yhteyttä
Kysy lisää toiminnastamme:
Lauri Romppanen
Toimitusjohtaja
Tutustu hoivakoteihimme
Hoivakumppaneiden hoivakodit tarjoavat kodikasta ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille ja muistisairaille. Jokaisessa kodissa painottuvat turvallinen arki, oma tila, yhteisöllisyys ja yksilöllinen hoiva.
