Yhteisöllinen asuminen: mitä se tarkoittaa ja kenelle se sopii?
Yhteisöllinen asuminen on asumis- ja palvelumuoto henkilölle, joka tarvitsee päivittäin tukea ja apua, mutta ei ympärivuorokautista hoivaa. Asukas asuu omassa vuokrahuoneessaan tai -asunnossaan esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Lisäksi tarjolla on yhteisiä tiloja ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Ikääntyneiden yhteisöllinen asuminen sijoittuu palveluna tavallisen kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin. Käytännössä asukkaan tarvitsemia palveluja voidaan järjestää yksilöllisen palvelutarpeen perusteella kotihoidon tapaan.
Yhteisöllinen asuminen ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin ympärivuorokautinen palveluasuminen. Ero on tärkeä ymmärtää erityisesti silloin, kun ikääntyneelle tai hänen läheiselleen ehdotetaan yhteisöllistä asumista vaihtoehdoksi kotona asumiselle tai hoivakodille. Tässä artikkelissa kerromme, mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa käytännössä, kenelle se sopii, millaista apua asukas voi saada, miten yöaikainen avuntarve huomioidaan ja miten yhteisöllinen asuminen eroaa ympärivuorokautisesta palveluasumisesta.
Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?
Yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolaissa määritelty sosiaalipalvelu. Siinä hyvinvointialue järjestää henkilölle hänen tarpeitaan vastaavan asumisen esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa hänellä on käytössään oma asunto ja jossa tarjotaan sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllisestä asumisesta voidaan käyttää myös nimitystä yhteisöllinen palveluasuminen. Aikaisemmin samantyyppisistä palveluista on voitu puhua esimerkiksi tavallisena tai kevyenä palveluasumisena. Termit eivät kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa täysin toistensa vastineita.
Yhteisöllisen asumisen perusajatus on, että asukas saa oman kodin turvallisessa asumisympäristössä sekä tarvitsemansa palvelut, mutta hän ei ole ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakas.Kenelle yhteisöllinen asuminen sopii?
Vanhusten yhteisöllinen asuminen voi olla sopiva vaihtoehto silloin, kun ikääntynyt ei enää pärjää turvallisesti nykyisessä kodissaan pelkkien kotiin annettavien palvelujen avulla, mutta hänen avuntarpeensa ei kuitenkaan myöskään edellytä ympärivuorokautista hoivaa. Yhteisölliseen asumiseen hakeutumisen taustalla voi olla esimerkiksi toimintakyvyn heikkenemistä, turvattomuuden tunnetta, yksinäisyyttä tai lisääntynyttä avuntarvetta päivittäisessä elämässä. Yhteisöllisen asumisen kriteerit eivät tarkoita yhtä kaikille sovellettavaa yksittäistä tarkistuslistaa. Palveluntarve arvioidaan yksilöllisesti, ja hyvinvointialueilla on omat tarkemmat palvelun myöntämisen perusteensa. Yhteisöllinen asuminen voi sopia henkilölle, joka:
- tarvitsee säännöllisesti apua arjessa
- hyötyy esteettömästä ja turvallisesta asumisympäristöstä
- kaipaa muiden ihmisten seuraa ja yhteisöllistä toimintaa
- tarvitsee palveluja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen
- pärjää kuitenkin ilman jatkuvaa ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa.
Miten yhteisöllinen asuminen toimii käytännössä?
Yhteisöllisessä asumisessa asukkaalla on oma koti, yleensä vuokrahuone tai -asunto. Asumisympäristö on suunniteltu esteettömäksi ja turvalliseksi, ja asukkaiden käytössä on myös yhteisiä tiloja. Asukas voi viettää aikaansa omassa kodissaan ja elää mahdollisimman omannäköistä elämää. Samalla hänellä on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan ja viettää aikaa muiden asukkaiden kanssa. Yhteisöllisyys voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä ruokailuja, ulkoilua, liikuntaa, musiikkia tai muuta yhdessä järjestettävää toimintaa.
Yhteisöllisessä asumisessa asukkaan tarvitsema hoiva ja muu tuki järjestetään hänen yksilöllisen palvelutarpeensa perusteella. Tätä voi käytännössä hahmottaa eräänlaisena kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen yhdistelmänä: henkilö ei enää asu tavallisessa kodissaan yksin, vaan turvallisessa asumisyksikössä, mutta hänen hoivansa ei ole automaattisesti ympärivuorokautista.
Mitä palveluja yhteisölliseen asumiseen kuuluu?
Yhteisöllisen asumisen palvelukokonaisuus määräytyy asukkaan yksilöllisen tilanteen ja hyvinvointialueen kanssa sovitun palvelun perusteella. Siksi kaikille asukkaille ei välttämättä kuulu täsmälleen samanlainen palvelukokonaisuus. Asukas voi tarvita apua esimerkiksi henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa, lääkkeiden ottamisessa, ruokailussa tai muissa päivittäisissä toiminnoissa. Palvelukokonaisuuteen voidaan liittää myös ateria-, siivous- ja vaatehuoltopalveluja.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukuvauksessa siivouspalveluun sisältyy esimerkiksi asukkaan henkilökohtaisten tilojen lattioiden, pintojen, WC- ja kylpyhuonetilojen sekä keittiötilojen puhdistamista. Vaatehuoltoon kuuluu tavallisten arkivaatteiden, liinavaatteiden ja pyyhkeiden pesu, kuivaus ja viikkaus. Erityisherkkien materiaalien, mattojen, verhojen ja esimerkiksi juhla-asujen pesu ei kuulu kuvattuun vaatehuoltopalveluun.
Myös lääke- ja apteekkipalvelujen järjestämisestä sovitaan palvelukokonaisuuden mukaisesti. Asukas voi lisäksi käyttää esimerkiksi fysioterapeutin, kampaajan, jalkahoitajan tai muiden hyvinvointipalvelujen palveluja. On tärkeää selvittää aina asukaskohtaisesti mitä palveluun sisältyy ja mistä palveluista maksetaan erikseen.
Onko yhteisöllisessä asumisessa hoitoa myös öisin?
Tämä on yksi tärkeimmistä eroista yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välillä. Yhteisöllinen asuminen ei lähtökohtaisesti ole ympärivuorokautista hoivaa. Palvelumuoto on tarkoitettu henkilölle, jonka avuntarpeeseen voidaan vastata ilman ympärivuorokautisen palveluasumisen tasoista jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa.
Tämä kannattaa ymmärtää erityisesti silloin, jos yhteisöllinen asuminen järjestetään samassa asumisyksikössä ympärivuorokautisen palveluasumisen kanssa. Se, että rakennuksessa on henkilökuntaa myös yöaikaan, ei itsessään tarkoita, että yhteisöllisen asumisen asiakkaalle kuuluisi sama ympärivuorokautinen hoivapalvelu. Jos henkilöllä on säännöllinen tai jatkuva tarve saada hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan, on tärkeää arvioida, vastaako yhteisöllinen asuminen hänen todelliseen palveluntarpeeseensa.
Asukkaan ja hänen läheistensä kannattaa siksi selvittää jo ennen muuttoa:
- millaista apua asukkaalle on myönnetty
- mihin vuorokaudenaikoihin apua on saatavilla
- miten mahdollinen yöaikainen avuntarve järjestetään
- mitä palveluja päätökseen sisältyy
- mistä palveluista mahdollisesti sovitaan tai veloitetaan erikseen.
Yhteisöllinen asuminen vai ympärivuorokautinen palveluasuminen?
Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen voivat ulospäin näyttää hyvin samanlaisilta. Molemmissa asukas voi asua omassa huoneessaan tai asunnossaan asumisyksikössä ja käyttää yhteisiä tiloja. Ratkaiseva ero on palvelun sisällössä ja asukkaan hoivan tarpeessa. Yhteisöllinen asuminen ei siis ole ympärivuorokautisen palveluasumisen kevyempi versio samansisältöisillä palveluilla. Kyse on eri palvelumuodosta, joka on tarkoitettu erilaisessa elämäntilanteessa ja erilaisella avuntarpeella olevalle henkilölle.
| Yhteisöllinen asuminen | Ympärivuorokautinen palveluasuminen |
|---|---|
| Asukas asuu omassa vuokrahuoneessa tai -asunnossa | Asukas asuu omassa huoneessa tai asunnossa |
| Asuminen tapahtuu turvallisessa ja esteettömässä yksikössä | Asuminen tapahtuu turvallisessa ja esteettömässä hoivaympäristössä |
| Palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan | Hoitoa ja huolenpitoa on saatavilla vuorokaudenajasta riippumatta |
| Ei ole tarkoitettu jatkuvaa ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle | Tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa |
| Yöaikainen hoiva ei kuulu palveluun samalla tavalla kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa | Henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden |
| Yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta ovat osa asumista | Yhteisöllinen arki ja toiminta ovat osa asumista |
Sama asumisyksikkö ei tarkoita samaa hoivan tasoa
Tämä on tärkeää erityisesti asukkaan ja hänen läheistensä odotusten kannalta. Samassa asumisyksikössä voi olla sekä yhteisöllisen asumisen että ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaita. Ulospäin heidän asumisensa voi näyttää hyvin samanlaiselta, vaikka heille myönnetty palvelu ja käytettävissä olevan hoivan määrä eroavat toisistaan. Siksi pelkästä fyysisestä asumispaikasta ei voi päätellä, millaista hoivaa henkilö saa.
Ennen muuttoa kannattaa käydä palveluntuottajan kanssa mahdollisimman konkreettisesti läpi asukkaan arki: missä tilanteissa hän tarvitsee apua, kuinka usein apua tarvitaan ja miten avunsaanti järjestyy eri vuorokaudenaikoina. Näin sekä asukkaalla että hänen läheisillään on realistinen käsitys siitä, mitä yhteisöllinen asuminen käytännössä tarkoittaa.
Mitä yhteisöllinen asuminen maksaa?
Yhteisöllisen asumisen hinta ei muodostu yhdestä kaikille samansuuruisesta maksusta. Kokonaiskustannuksiin voivat vaikuttaa muun muassa asunnon vuokra, asukkaalle järjestettävät hoiva- ja tukipalvelut, ateriat sekä muut hänen käyttämänsä palvelut. Asukas vastaa myös henkilökohtaisista menoistaan, kuten lääkkeistä ja itse hankkimistaan hyvinvointipalveluista.
Jos yhteisöllinen asuminen järjestetään hyvinvointialueen palveluna, asiakkaan maksut määräytyvät hyvinvointialueen asiakasmaksujen ja hänelle järjestettyjen palvelujen perusteella. Siksi kysymykseen “mitä yhteisöllinen palveluasuminen maksaa?” ei ole yhtä valtakunnallista euromääräistä vastausta. Ennen muuttoa kannattaa pyytää erittely siitä, mistä juuri kyseisen asukkaan kuukausittaiset kustannukset muodostuvat.
Onko yhteisöllinen asuminen sama kuin palvelutalo tai kevyt palveluasuminen?
Ikääntyneiden asumispalveluista on vuosien aikana käytetty monia termejä. Puhutaan esimerkiksi palvelutaloista, senioritaloista, palveluasumisesta ja kevyestä palveluasumisesta. Arkikielessä termeillä voidaan tarkoittaa samantyyppisiä asumisratkaisuja, mutta niitä ei kannata pitää automaattisesti saman palvelun synonyymeina.
Yhteisöllinen asuminen on nykyisessä sosiaalihuoltolaissa määritelty palvelumuoto. Senioritalo puolestaan voi tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneille suunnattua esteetöntä asumista ilman yhteisölliseen asumiseen kuuluvaa sosiaalipalvelua. Siksi palvelun nimeä tärkeämpää on selvittää, mitä kyseisessä asumismuodossa todella tarjotaan: millaista apua asukas saa, milloin apua on saatavilla ja miten palvelu vastaa hänen yksilöllistä avuntarvetta.
Mitä jos yhteisöllinen asuminen ei riitä?
Ikääntyneen toimintakyky ja avuntarve voi muuttua asumisen aikana. Palvelu, joka on ollut muuttohetkellä riittävä, ei välttämättä vastaa asukkaan tarpeisiin myöhemmin. Tilanteen uudelleenarviointi voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, jos:
- avuntarve lisääntyy merkittävästi
- henkilö ei enää pärjää turvallisesti sovittujen palvelujen avulla
- muistisairaus etenee ja lisää ohjauksen tai valvonnan tarvetta
- kaatumiset, eksymiset tai muut vaaratilanteet lisääntyvät
- henkilö tarvitsee toistuvasti apua myös yöaikaan.
Tällöin palveluntarvetta on syytä arvioida uudelleen yhdessä hyvinvointialueen kanssa. Jos henkilön hoivan ja huolenpidon tarve muuttuu ympärivuorokautiseksi, ympärivuorokautinen palveluasuminen voi olla hänen tarpeitaan paremmin vastaava seuraava palvelumuoto.
Lue myös artikkeli aiheesta: Kotihoito vai hoivakoti? Milloin hoivakoti voi olla oikea ratkaisu?
Miten yhteisölliseen asumiseen pääsee?
Hyvinvointialueen järjestämään yhteisölliseen asumiseen hakeutuminen alkaa palvelutarpeen arvioinnista. Siinä tarkastellaan henkilön toimintakykyä, elämäntilannetta, nykyisiä palveluja sekä sitä, millaista apua hän tarvitsee päivittäisessä elämässään. Arvioinnin perusteella hyvinvointialue ratkaisee, millaisilla palveluilla henkilön tarpeisiin voidaan parhaiten vastata. Jos oma tai läheisen kotona pärjääminen alkaa huolestuttaa, hyvinvointialueen ikääntyneiden neuvontaan kannattaa olla yhteydessä jo ennen kuin tilanne muuttuu kriisiksi.
Tarvitsetko apua palvelutarpeen selvittämiseen?
Kun oma tai läheisen kotona pärjääminen alkaa huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä oman hyvinvointialueen ikääntyneiden neuvontaan. Sieltä saat apua tilanteen kartoittamiseen, sopivien palvelujen selvittämiseen ja tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin käynnistämiseen.
Voit myös olla suoraan yhteydessä Hoivakumppaneihin, jos haluat kysyä hoivakodeistamme, vapaista paikoista tai itse maksavana asiakkaana.
Lue myös artikkeli: Miten hoivakotiin pääsee? Näin hoivakotipaikkaa haetaan
Yhteisöllinen asuminen Hoivakumppaneilla
Hoivakumppaneiden tavoitteena on löytää jokaiselle asukkaalle hänen toimintakykyään ja todellista avuntarvettaan vastaava asumisen ja hoivan kokonaisuus. Yhteisöllisessä asumisessa on erityisen tärkeää, että asukas ja hänen läheisensä tietävät jo ennen muuttoa, mitä palveluun kuuluu ja miten asukkaan tarvitsema apu käytännössä järjestetään. Jos yhteisöllinen asuminen tulee ajankohtaiseksi sinulle tai läheisellesi, voit olla yhteydessä meihin Hoivakumppaneilla. Kerromme mielellämme yksiköittemme palveluista ja siitä, millaisia asumisen vaihtoehtoja on tarjolla.
Tutustu hoivakoteihimme
Hoivakumppaneiden hoivakodit tarjoavat kodikasta ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille ja muistisairaille. Jokaisessa kodissa painottuvat turvallinen arki, oma tila, yhteisöllisyys ja yksilöllinen hoiva.
Usein kysyttyä yhteisöllisestä asumisesta
Ota yhteyttä
Kysy lisää toiminnastamme:
Lauri Romppanen
Toimitusjohtaja
